En tiennyt että salvian latvan voi katkaista, ja vasta sitten se tuuhettuu pensaaksi. Sama juttu kuin basilikalla, sekä purjolla. Mutta jos katkaiset kaulan nuorelta keräkaalilta, se ei toivu koskaan. Parsakaaliakaan ei kannata katkoa ennen aikojaan. Vasta sitten kun varsi on tukeva ja keski-ikäinen, silloin se kannattaa latvoa niin, että se onnistuu näyttämään yhdeltä isolta kukkanupulta.
Latvomisen pelko, voi tätä ainokaisten taimien loputonta hellimistä. Vielä silloinkin kun ne ovat jo venähtäneitä nuorukaisia. Salviatkin, niin kuin nuo kuvassa ikkunaan nojailevat, hieltä haisevat tyypit ! Ensin tuuhettui hujoppi, kun päätin katkaista latvan. Teinimäisen siskon latvasta napsaisin myöhemmin – ja sehän päätti seisoa omilla jaloillaan.
On niin vaikea huomata miten omat taimet kasvavat. Tietyssä vaiheessa ensimmäisten lehtien puhkeamisen jälkeen on selvitettävä, millä on taipumus tulla pensaaksi ja millä runkokasviksi. Jostain syystä minulla on ollut vaikeuksia tajuta, mitkä kasvit ovat luonnostaan pensaita. Olen halunnut niistä pitkiä, aivan kuin ei olisi muuta tapaa olla iso ja vahva kasvi.
Ja kasvien luonteen ymmättäminen – se että salvia ja basilika ovat pensaita – on johtanut molemmissa tapauksissa honteloihin, vähälehtisiin, varhain kukkiviin ja venähtäneisiin tapauksiin. Olen katsonut kun puoliso on tuonut aamiaispöytään oman basilikansa, kyllästyneenä katsomaan kuinka minä nypin aivan väärin lehtiä tomaattileivälleni.
En uskaltanut katkaista latvaa.
Mistä lienee you tubesta olen katsonut kuinka korkealle kasvaneet salviat ja basilikat voivat kehittyä tuuheiksi. Aamiaispöydässä minun puolellani olevassa basilika muistuttaa bonsai-palmua. Se ei tehnytkään lehtiä runkoonsa.
Onneksi ikkunalla oli timjami, se on parasta hunajapaahtiksen päällä, eikä se ole koskaan esittänyt muuta kuin pensasta.
Älä viivyttele, tee päätös ja katkaise asia poikki. Tosin lapsena näin elokuvasta, jossa apulainen oli huolimaton ja katkaisi kuninkaalta hiuksen. Minä järkytyin perinpohjin siitä, että kuningas kuoli sillä hetkellä kun tuo viimeinen hius irtosi päälaelta. Ehkä siksi, koska tuo mustavalkoinen mykkäfilmi räpisteli vaivalloisesti eteenpäin, kuin voisi katketa hetkellä millä hyvänsä. Elämänlanka.
On kasveja, joiden elämänlanka nousee vartta pitkin latvaan. Mutta on myös niitä, joiden elämänhyöky vapautuu vasta kun kaula katkaistaan, ja esiin kasvaa neljä uutta latvaa. Niin kuin sadun lohikäärmeellä, jota Richard Leijonanmieli iski miekalla.
Tapahtui niin, että lohikäärme tuuhettui. Samalla paljastui kammottava virhe ja ihmisille tyypillinen erehdys: he olivat uhraneet lapsiaan aivan turhaan. Ritari ei tappanut ketään, ei edes lohikäärmettä. Päinvastoin, arvelen että tuo kiemurtelija oli luonteeltaan pensas, ja ritari vapautti sen kyvyt ja voimat.