-
Jos valot on päällä, hirviöt eivät olekaan poissa
VALON VALETURVA Enemmän valoa ei tarkoita enemmän turvallisuutta, tämä on hyvä tietää vuoden pimeimpään aikaan. Pihavalo herättää turvallisen vaikutelman, mutta kun valon häikäisy peitetään niin varjosta löytyy hahmo. On yksinkertaisesti väärin ajatella, että enemmän valoa olisi lisää turvallisuutta. Kriminologi Dunja Storp, joka on kiinnostunut pelottavista tiloista. Valaistu metroasema tai tyhjä supermarketin parkkipaikka pitäisi valaista entistä…
-
Varjojen ja pimeyden eleganssi
ks. Pimeästä pimeään -miniesseet Kiiltävän valkoiset sairaalan seinät lisäävät potilaan ahdistusta. Kirurgisesti valaistujen huoneiden sijaan parempi olisi levätä maanvärisessä huoneessa, jossa on tatami lattialla. Kirjailija Junichiro Tanizaki tarkasteli vuonna 1933 kirjoittamassaan esseessä Varjojen ylistys aiheenaan jo silloin kadonnut varjojen kulttuuri Japanissa. Kromattujen haarukoiden sijaan varjoihin sopii posliiniastioiden sijaan mustat puuastiat. Nainen, jolla on mustat huulet,…
-
Jos silmäni näkevät pimeässä
Hetki sitten valo sattui silmiin, ja oli mahdotonta hahmottaa, mistä löytyy vajan ovi. Kun on pimeää, niin valo pistää silmiin. Se pistää vaikka olisi vain pieni pisto. Tappisluissa se tapahtuu, sokaisee niin, että hämärään piirtyneet reitit katoavat. Metsätie katoaa, vajan luo kaartuva polku katoaa. Talojen ja valojen ohi kulkeminen aiheuttaa jatkuvaa vaihtelua, kun vähittäinen hämärään…
-
Näkökyky paranee pimeässä
Hyvää pimeää, toivotan, laajalti hyvää ja häiriötöntä hämärää vuodenaikaa Tasainen hämärä on parasta, luen aiheesta näkökykyyn liittivän perustelun. Jos silmiin sattuu paljon valoja, on vaikea hahmottaa eteensä. Ja vaikka valo ei pistäisi suoraan silmiin, niin ympäristössä voimakkaat erot kirkkaan ja hämärän välillä haittaavat näkemistä. Katuvalojen alla kulkeminen merkitsee jatkuvaa vaihtelua hämärän ja valaistun välillä. Tästä…
-
Ratsastaja käy yössä
Olisinpa ratsastaja, joka kiitää yössä ja luottaa hevoseen niin täydellisesti että voi sulkea silmänsä. En näe missä kohtaa tiellä mennään, mutta en silti koe olevani sokea, koska olen yhtä ratsun kanssa. Minä olen osa hevosta, osa parempaa näköä ja kuuloa. Kaikki huolehtiminen ja yritys nähdä itse olisi vaarallista tällaisessa vauhdissa. Velasquezin Valkoinen hevonen (1635) oli…
-
Torstai-iltojen rituaali, muutuimme tontuiksi
Onkohan totta, että neljän adventtisunnuntain rinnalla kulkee kolme adventtitorstaita. Thor-jumalan iltaa ? Ehkä minäkin lapsena osallistuin tietämättäni Thorin henkien loitolla pitämiseen. Ja toisaalta noitten henkien avustamiseen, koska osallistuin ulkona juoksenteluun. Meidän kaikkialle ehtivä ja kaikkialle kurkisteleva, joka paikkaan tunkeva uteliaisuutemme hätisti ne pois. Olisihan meidän pitänyt arvata, että samalla kun pelkäsimme niitä, niin ne pelkäsivät…
-
Visuaalisen ja optisen metafysikka
Valon metafysiikka, vanhassa muodossaan, perustui aurinko- ja jumalakeskeisiin analogioihin, joissa valo rinnastui totuuteen. Se, mikä loistaa kirkkaana ja selkeänä kuin aurinko, on totuus. Modernin ajan alussa painopiste siirtyi auringosta silmään. Valistus tukeutui ihmiseen ja löysi silmän: järjen ja silmävalon analogiat – näin siirryttiin optiikkaan. Optinen idealismi, kuten Peter Sloterdjik sanoo, yhdistää ideat, totuuden ja visuaalisen.…
-
Lucifer on valoa
Pimeys on lempeää ja ääretöntä syysmetsää. Kuinka kammottavaksi tämä maailma on muuttumassa, kun se alkaa olla täysin valaistu. Lucifer oli enkeli nimeltään valo, lux, lusis. Se toi valon siunauksen ja sitten kirouksen. Lucifer on kreikaksi phosphoros, fosfori. Ehkä kirous on se, että valo läpäisee kantajansa. Olet väsynyt ja valojen ärsyttämä, mietit tätä mielekästä työtäsi. Mitkään…
-
Yhdeksän astetta tähtipimeään
Sen jälkeen kun olen käynyt pimeään sisälle, voin ajatella että taivaan alla on olemassa yhdeksän tasoa, vaihe vaiheelta syvenevää pimeyttä. Syvin pimeys ei ole vielä silloin, kun etäisyyttä lähimpään valon kajoon on vähintään kaksikymmentä kilometriä. Ja vaikka silmäni ovat tyhjentyneet kaikesta valon heijastuksesta katseltuani tunnin ajan pimeyttä. Vaikka yhdenkään valonlähteen kajoakaan ei näy, silti on…
-
Hämärän kuvan pelko on syvässä
Valokuva tuntuu olevan sitkeästi nimensä vanki. Grafiikka tarttuu hämärään tarkemmin kuin kamera, ehkä kuivaneula on paras hämärän tutkija, koska se tuo valon mukaan tuskin havaittavana pisteenä, lähes digitaalisesti. Olen jo jonkin aikaa etsinyt hyviä hämäräkuvia, sitten löysin nämä Lorenzon Way North -kuvat, jotka eivät pelänneet pimeää. Se, missä vaiheessa kuva muuttuu katsojalle täysin pimeäksi, on…