Fanfiktio on keskeisiä uuden sukuolven kirjoittamisen tapoja. Heather Urbanskin ”Writing and the Digital Generation” (2007) , joka on vapaasti ladattavissa pdf -muodossa verkosta viittaa laajasti uuteen retoriikkaan, mutta käsittelee pääasiassa fancitiota. Nykyään on olemassa jo fanfiction -kirjailijoita, on sellaisia jotka juljkaisevat romaaneja käyttäen henkilöinä yleisesti tunnettuja, populaareja hahmoja. Sitten on fanafiction -kirjailijoita, jotka toimivat ja vaikuttavat pääasiassa verkossa.
Susanna Coleman toimii verkossa, mutta fanfic -amatööreistä hän poikkeaa siinä että hän työskentelee tarinoiden kanssa perusteellisesti kuin kirjailija. Hän itse kirjoittaa fancic -tarinoita Varjoankasta, hän käytti seitsemän kuukautta vv. 2007-08 aikana kirjoittamiseen. Hän seurasi sarjaa, keskusteli siitä, postitti klippejä you tubeen, jutteli chatissa henkilöhahmoista ja heidän motiiveistaan muiden Varjoanka -fanien kanssa. Kaikkein tärkein oli kuitenkin omien tarinoiden pohjalta käydyt keskustelut fanfic -ryhmän kanssa. Coleman oli sitä mieltä, että tekstipalautteessa fanfic -ryhmät ovat erityisen hyviä koska henkilöhahmot ovat heillä niin takasti mielessä.
Artikkelissaan ”Making Our Voices Heard: Young Adult Females Writing Participatory Fan Fiction” Coleman painottaa fanfic -kirjoittamisen kriittistä puolta, TV -sarjojen tapahtumia muutetaan ja kirjoitetaan toisenlaisiksi. Kriittisessä fanfictiossa on toisaalta osallistumisen ja eläytymisen painotus, mutta toisaalta tapahtumiin puuttuminen ja niihin vaikuttaminen. Tämä kuuluu olennaisesti uudenlaisiin mediasuhteisiin, jossa suositut hahmot otetaan haltuun omalla tavalla. Colemanin mukaan fanfic -kirjailijoilla tämä haltuunotto ja omaperäinen käsittely vielä korostuu.
(2010)