Suurten kaupunkien suora valo ja hohdevalo häivyttävät öisen tähtitaivaan jopa kirkkaina öinä ja huijaavat lintuja alas niiden tavallisesta matkakorkeudesta. Maailman suurkaupungit levittävät loistettaan yhä pidemmälle maaseudulle ja ylemmäs ilmakehään, joten yöt ovat harvemmin riittävän pimeitä tähtien avulla suunnistamiseen. Pilvenpiirtäjien ja tornien keskellä linnut jäävät hämäävien lamppujen, heijastavan lasin ja korkeiden näköesteiden labyrinttiin. Voimakkaat valot voivat vaikuttaa lintuihin hypnotisoivasti, ja joskus ne jumittuvat valokeiloihin kuin hämääntyneet yöperhoset. Kaupunkien keskustojen loiste voi matkan päästä jopa muistuttaa taivaantannan valoisaakaistaletta, minkä vuoksi linnut suunnistavat sitä kohti tai joutuvat aivan väärälle reitille Valo saattaa myös yksinkertaisesti häiritä lintujen luontaista hämäränäköä, siis sokaista ne ja pakottaa ne lähemmäs maata etsimään maamerkkejä.

Johan Ekelöf. (suom Christine Thorel) Maailma ilman pimeää, kuinka valosaaste uhkaa luonnon tasapainoa. 91.