Kategoria: Liemi-Pynttäri

  • Ruokapöydän ainekset ja lajirunsaus

    Kokkaus on materiaalin valmistamista, aineksen einestämistä. Olen jo pitkään ihmetellyt sitä, miksi villiruoka on usein liian vahvaa ihmiselle ja samalla kuitenkin vahvistavaa ja terveellistä. Mennään pinaatista kohti nokkosta, mennään keräkaalista kohti lehtikaalta, vaaleasta jauhosta kohti drum drum vehnää. Ikään kuin jokin kutsuisi pois jalostettujen ruoka-ainesten parista jalojen ainesten pariin. Riekko nauraa minulle, puputtaa ja valitsee…

  • Konfetenssin salaatin ainekset

    Aina on tiedetty, että runouden tuominen yliopiston saleihin saattaa tuottaa yllätyksiä, floppeja, mutta joskus onnistumisia. Tuntuu, että onnistuimme Raisan kanssa järjestämään Poetries konferenssista kiinnostavan, ei ehkä kokonaisuudessaan, mutta ajoittain. Tarjosimme mm. salaatteja, leipää ja humusta, marjoja, jogurttia ja pähkinöitä. Keskeinen ennakkokäsitys kirjoittamisen ja tutkimuksen  mahdottomasta suhteesta  osoittautui vääräksi – ehkäpä juuri salaatteihin liittyvän ymmärryksen vuoksi:…

  • Mustikkarinteiden kehittelyä sohvasta käsin

    Suunnitelmani metsän ja puutarhan yhdistämiseksi vaatisi liekinheittimen, eli tohottimen, jolla kulottaisin pienen ja harvan metsärinteen. Suvun palstalta tietysti. Kyse olisi mustikkametsän uudistamisesta Kanadan malliin. Löysin kirjasen noiden mustikkahullujen menetelmistä. Eräs niistä on se, että ajoittain mustikkarinteet kulotetaan niin, että tautikannat katoavat ja parin vuoden kuluttua paikalla on uudistunut mustikkakasvusto.Tosin tuo heidän mustikkansa kasvaa avoimilla rinteillä…

  • Lakkoja, cloudberreies, suolla loikoillen

    Ihmeellistä, että niin kaukaa kuin englannista löytyy oikea nimi tuolle marjalle, cloudberry. Se tuo mieleen  miellyttävimmän paikan, mitä luonto voi tarjota, pilvenpehmeän suon. Tai, jos haluatte, niin sängyn. Vaatii joko suollaoleskelun perinteen, suomättäällä nukkumisen lapsena, ennen kuin ihminen osaa olla ja lekotella suolla. Pelkäämättä paarmoja, sääskiä, kuvittelematta karhu-uhkaa ja muuta – sitä rauhantunteen saavuttamisen tiellä…

  • Ajattele Gazaa kun nautit hummusta

    Pommitukset jatkuvat, ne ovat hirveitä, rauhaa ei – juuri tuolta alueelta ovat peräisin hyvien kasvisruokien reseptit. Eivätkö kasvikset olekaan rauhan ruokaa? Miksi vihanpito ei lopu, vaikka sekä palestiinalaiset että israelilaiset  ovat lapsesta asti nassuttaneet herneseos hummusta ja popsineet falafelpyöryköitä. Tämän asian äärellä myös Anthony Bournadin menetti ruokahalunsa. Katson siis ruokaseikkailija Anthony Bourdainin dokkaria Gazan keittiöstä…

  • Picnic on tapa syödä eväitä, ei muuta

    Nyt kun kaikkialla grillataan, ihmettelen miksi pääasiassa vain nuoret harrastavat picnikejä; puistoeväitä, veneretkiä saariin, hiekkarannalle, rantakalliolle ym. Keski-ikäiset jo kysyvät, miksi tehdä muuta kun voi pysyä kotona tai mökillä grillin äärellä. Ulkoilmaruokailu voisi olla paljon muutakin kuin grillaamista, ja vaikka pidän picnicistä enemmän niin silti siinäkin on varsin kummia asenteita. Kummastakaan nimestä en pidä. Grillaus…

  • Nuotiolla paahtuva hauki

    Zen-mestari valmistaa notskihauen siten, ettei tee itse mitään. Olimme ehtineet juuri sateen alta Naukulaan laavulle paistamaan saamaamme parikiloista. Parhaimmillaan notskihauki on pitkän ja miedon paahtamisen jälkeen, tavallista nuotiohätäisyyttä kannattaa välttää. Ulkoilmanälän poistamiseksi tarvitaan siis alkupalat, välipalat ja viinit. Zen-kokki pitää huolen siitä, että jumalallinen hitaus pysyy yllä: mielellään kala saa kypsyä hieman kauemman kuin kärsivälisyys…

  • Voikukkaviini

    Olen löytänyt sopivan voikukkaniityn, se on hylätty peltotilkku eteläisellä rinteellä, paikassa jossa voi viettää aikaa myös oleskellen ränsityneen tuomen alla. Tai voikukan nuppuja puhdistellen. Voikukkaviinin teossa olen aina hyväksynyt vain keltaisen, mesivoittoisen kukan enkä kitkerää vihreää. Ymmärrän kyllä, että voikukkajuomassa pieni kitkeryys tekee hyvää, ja vihreät osat voi jättää, mutta ei viinissä. Ylioppilaskunnan viinikerhossa 80-luvulla …

  • Parasta on vesi, pehmeintä mahla

    Suonet on avattu kolmesta koivusta ja mahla tipahtelee sankoihin. Juoma ei ole niin  makeaa, kuin monet luulevat, mutta pehmeää se on. Miten vesi voikin olla niin pehmeää? Se on kuin veri tai punaviini mutta ilman niiden tukevuutta, päinvastoin. Keväisin mahla nousee vastavirtaan parin viikon ajan. Tapahtuma viittaa erektioon, nousemiseen ja kostumiseen. Mahlan kulkuväylä on tuhansien…

  • Hetki ravintoketjun alapuolella

    Sekoitan kupissani olevaa savivelliä, lisään vettä ja nielen sen pienin annoksin. Tässä kuuluisi luetella lukematon määrä vaivoja, joiden vuoksi olisin turhaan käynyt erilaisilla lääkäreillä, mutta oikeastaan olen terve. Mitä nyt rasvaa, kolesterolia ja raskasmetalleja kertyy kroppaan. Jatkuva pieni tulehdus päällä. Ja siksi tätini sanoi: pittää syyä savea, se immee myrkyt ihteensä. Mene poika sinne saviojalle,…