Ihmettelen filosofista kysymystä – mitä on tekstien kommentointi? Kommenttia antavalla esittelee kirjoittajalle mielikuvansa tämän tekstistä. Kommentoinnin taustalla on siis idea hyvästä tekstistä. Annat kirjoituksesi ohjaajalle, ateljeekriitikollesi, ystävällesi kommentoitavaksi.Mihin suuntaan hän haluaa testiä kehittää ? Onko se sama suunta, mikä sinulla on mielessäsi? Onko kommentoinnin taustalla mielikuva ideaalitekstistä? Amerikkalaisia kirjoittajaopiskelijoita puhuttaa jatkuvasti kysymys ideaalitekstistä. Nyt kysymys…

Network society, tuo Manuel Castellsin termi, on levinnyt niin tehokkaasti yleistermiksi siksi koska se ei sano mitään. Veikkaan että nämä tietoyhteiskuntaan, verkkoyhteiskuntaan, informaatioyhteiskuntaan ym. viittaavat termit ovat hyödyttömiä ja niitä hävetään kymmenen vuoden sisällä. Tuo ongelmallinen sana on titetysi ”yhteiskunta” ja siihen liittyvä yhteiskunnan jäsenenä oleminen. ”Verkkoyhteiskunnan jäsenenä oleminen” on epäonnistunut yritys soveltaa vanhaa ajattelutapaa…

Hypertekstifiktio on toistaiseksi jäänyt vain spesialistien kiinnostuksen kohteeksi. Haarautuvien tarinoiden ystävät ovat siirtyneet peleihin ja monimielisten tekstien ystävät puolestaan digorunouteen. Tällainen ergodinen kirjallisuus, lukijan työskentelylle ja valinnoille perustuva, saattaa olla liian lähellä palkkatyötä. Mutta on olemassa teoksesta nousevia tilanteita, jolloin lukija haluaakin olla ergodinen ja haluaa intohimoisesti sitä, että saa työskennellä tekstin maailmassa. Bronwen Thomas…

On jotenkin järkyttävää lukea henkilökuvaa eräästä tavanomaisesta, amerikkalaisesta Facebookia käyttävästä opiskelijasta. Selailun alla olevassa Online Social Networking on Campus -teoksessa. Teresa, Bostonista, opiskelee taidehistoriaa vain siksi ettei vielä päässyt oikeustieteelliseen. Humanistiset aineet astinlautana saa minut tarkkaavaiseksi, miten nuori konservatiivi käyttää facebookia. Hän ei ole yhdessäkään taiteeseen liittyvässä ryhmässä, mutta mustat-juristit ja tulevat-juristit ryhmissä hän on…

Onhan se tiedetty, että Facebook oli alunperin opiskelijoiden sosiaalista verkkohupia. Online Social Networking on Campus, understanding What Matters in Student Culture. Aleman&Wartman (2009) pyrkii osoittamaan, miksi nykyinen verkkososiaalisuuden käänne – omilla naamoilla esiintyminen – keskittyy just Facebookiin. Aiemmin sanottiin, että verkosta puuttuu face-to-face. Ehkä tähän vastaukseksi kasvot tuotiin verkkoon. Millainen onkaan opiselijakultuurin verkkon löytämisen historia.…

Verkko on siirtymässä virraksi. Web in flow.Olen kuukauden ajan nauttinut feedlystä, josta on tullut kuin oma aikakauslehti jonka olen itselleni sommitellut. Olen huomannut kuinka virta vaatii seuraamista. Ja mitä useammin päivität blogisi, niin sitä useammin virtaat toisten huomiokenttään. Virta ei vain vapaua, se myös sitoo. Samalla tavalla kuin fwitter tai facebook, statuspäivitykset virtaavat. Tässä tekstivirrassa…

Läsnäolon tunne verkossa on ollut teoreettisen käsittelyn kohteena jo jonkin aikaa. On kysytty kuinka virtuaalimaailma luo omanlaistaan läsnäoloa. Yksinkertaisin käsitys oli tietysti se, että grafiikka ja tilan tuntu voisivat luoda läsnäolon tunteen, sitten repertuaariin lisättiin videokypärä ja virtuaalihanska ja niin edelleen. Virtuaalimaailmassa läsnäolon (presence) ei katsota enää liittyvän todentuntuun, eikä realistinen maailma ole ainoa läsnäolon…

  Juan Martin Prada – Web 2.0 as a new context for artistic practices Harrastajat ja amatöörit ovat vallanneet verkon, ammattilaiset hermostuvat. Joku kysyy, että voiko köydä niin että tulevaisuudessa kirjoittamisesta ei enää makseta. Jos verkko pystyy poimimaan ja tuomaan esiin täydellisiä osumia, loistavia juttuja, onnistumisia joita vain valtavan rikas ja moninainen amatöörien kenttä voi…

Mitä on ympäristöaiheinen bloggaaminen, joka perustuu konkreettisiin paikkoihin, maisemiin, asumiseen ? Digikuvaamalla tuon voisi hoitaa helposti, ja suurin osa paikka -blogeja perustuu kuviin. Mutta miksi ne jäävät jotenkin mykiksi ? Tim Lindgern käsittelee muutaman vuoden takaisessa artikkelissaan The Whereness of blogs, paikoista kirjoittamista. Lindgren osoitaa hedelmällisen vuorovaikutuksen paikan kokemuksen ja kirjoittamisen välillä. Kirjoittaminen syventää paikan…

Miksi verkosta ei löydä luettavaa samalla tavalla kuin kirjahyllystä? Kirjastoon menijä hakee useimmin sieltä romaanin, mutta verkkoon menijän ei ajatella hakevan romaania vaan tietoa. Verkko on kuin kirjasto, jossa romaanitkin työnnetään tietokirjojen hyllyihin. Sitten kun fakta- ja fiktiohyllyt on sekoitettu, sanotaan että verkossa ei ole luotettavaa tietoa. Blogeissa on mahdollista jäsentää kirjoituksia ja tehdä avainsanoja…